Verotus

Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu

Maksamistaan palkoista ja palkkioista yhdistyksen tulee suorittaa ennakonpidätys sekä maksaa sosiaaliturvamaksu. Sosiaaliturvamaksua ei tarvitse maksaa kirjoitus-, käännös-, kuvaus-, todistajain-, tilintarkastajien palkkiosta ei satunnaisesta luento- ja esitelmäpalkkiosta eikä myöskään 1.1.2008 alkaen työsuhteen ulkopuolisista kokouspalkkiosta. Jos yhdistys maksaa henkilölle ansionmenetyskorvauksen, on siitä suoritettava ennakonpidätyksen lisäksi myös sosiaaliturvamaksu.  Sosiaaliturvamaksu jää kokonaan maksajan kuluksi eli sitä ei vähennetä henkilön bruttopalkasta kuten ennakonpidätystä.

Sosiaaliturvamaksun suuruus vahvistetaan vuosittain (vuonna 2016 2,12 % bruttopalkasta).

Stipendi ja tunnustuspalkinnot

Tuloverolain 82 §:ssä todetaan stipendeistä, palkinnoista ja tunnustuspalkinnoista seuraavaa:

”Veronalaista tuloa ei ole:
1) stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tahi taiteellista toimintaa varten;
2) tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto;”

Lisäksi kyseisessä pykälässä todetaan, että saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat kuitenkin veronalaista tuloa siltä osin, kun niitten yhteenlaskettu määrä ylittää valtion taiteilija-apurahan vuotuisen ylärajan.  Apurahojen yläraja vahvistetaan vuosittain.  Vuodelle 2015 vahvistettu raja on 20 070,64 euroa.

Apurahan on oltava myös vastikkeeton ja sitä voi hakea kuka tahansa.

Järjestöihin soveltuvia Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksi tämän pykälän soveltamisesta löytyy niukasti. Päätöksessään 1986 II 550 KHO on todennut, että apuhoitajan osallistumista varteen TVK:n kolmen kuukauden kurssille Apuhoitajaliitolta saama stipendi oli verovapaa.

Yhdistys ei voi kiertää hallitukselle maksettujen palkkioitten verollisuutta muuttamalla palkkiot stipendeiksi, koska vaatimus vastikkeettomuudesta (kyseessä korvaus hallitustyöskentelystä) eikä julkisesta stipendien hakemista täyty.

Tuloverotus

Yhdistyksen verotuksen kannalta keskeinen sana on yleishyödyllisyys, sillä yleishyödylliset yhteisöt maksavat valtiolle veroa ainoastaan elinkeinotulostaan. Yleishyödyllisyys määritellään TVL:n 22 §:ssä.

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aatteellisessa, siveellisessä ja yhteiskunnallisessa merkityksessä sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin se ei tuota siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Tuloverolain mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä pidetään mm. maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, niihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- tai vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais-, tai apuyhdistystä tai muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, sosiaalisen toiminnan harjoittaminen tai tieteen tai taiteen tekeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.

Tuloverolain 23 §:ssä määritellään mikä on yleishyödyllisen yhteisön verollista ja mikä verotonta toimintaa ja se kuuluu näin:

Edellä 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.

Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen vapauttamisesta tuloverosta säädetään erikseen.

Bingon tuottamasta vuosituloksesta yleishyödyllinen yhdistys ei siis maksa veroa.  Sen sijaan arpajaisverolain mukaan yhdistysmaksaa 5 prosenttia veroa jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja.

Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä:
1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa;
2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa;
3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa;
4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa;
5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa.
Kiinteistön tuottamana tulona pidetään myös metsätalouden pääomatuloa.

Valtakunnalliset yleishyödylliset yhteisöt voidaan hakemuksesta vapauttaa elinkeinotulon verotuksesta, jos se ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa vastaavaa toimintaa harjoittavalle elinkeinonharjoittajalle.

Kiinteistötulo

Puunmyyntituloa pidetään yhdistysten osalta kiinteistötulona.

Kiinteistötulona pidetään muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen toimintaan käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottoa (esim. yhdistyksen omistamasta kiinteistöstä osa on vuokrattu yrityskäyttöön).

Verohallituksen yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöitten verotusohjeen (Dnor 384/349/2007, jäljempänä ohjeen kohta missä käsitetään kiinteistötulo) mukaan, jos yhdistyksen jäsenet saavat vuokrata yhdistyksen kiinteistöä esimerkiksi loma- ja vapaa-ajan käyttöön eli virkistyskäyttöön, on kiinteistö tältä osin muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Samoin kiinteistö on muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kun sitä vuokrattaan yksityistilaisuuksia ja juhlia varten. Jos lomakiinteistön tuotot ovat kuluja suuremmat, joutuu yhdistys tältä osin maksamaan veroa.

Kiinteistötulosta kunnalle ja seurakunnalle maksettava vero lasketaan 1.1.2016 alkaen 6,52 prosentin mukaan.  Kyseinen veroprosentti vahvistetaan jokaiselle vuodelle erikseen.

Korkotuotot, osingot, luovutusvoitot, sijoitustoiminnan tuotot ja niiden verotus

Yleishyödyllisen yhdistyksen saamat korkotuotot ja osingot sekä omaisuuden myynnistä saadut luovutusvoitot samoin kuin sijoitustoiminnan tuotot (esim. asunto- tai liikeosakehuoneiston vuokratuotot) ovat saajalleen verovapaata tuloa.

Varallisuusvero

Varallisuusverolaki kumottiin 1.1.2006 alkaen. Siihen asti voimassa olleen varallisuusverolain 5 §:n mukaan yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa varallisuusveroa.

Arvonlisävero

Arvolisäverolain 4 §:n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on velvollinen maksamaan arvolisäveroa vain, jos sen harjoittamaa toimintaa pidetään tuloverolain mukaan elinkeinotulona.

Kuitenkin yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen ravintola- tai ateriapalvelun ottamisesta omaan käyttöön ALV 25 a §:ssä säädetyin edellytyksin ja kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön ALV 32 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Ravintola- tai ateriapalvelujen ottamisesta omaan käyttöön

Arvonlisäverolain 25 a §.n mukaan henkilökunnalle luovutettu ravintola- tai ateriapalvelu katsotaan otetuksi omaan käyttöön myös silloin, kun palvelua ei luovuteta verollisen liiketoiminnan yhteydessä ja vastaavia palveluja ei myydä ulkopuolisille.

Jäsenlehti

Arvolisäverolain 56 §:n mukaan veroa ei suoriteta vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnistä yleishyödylliselle yhteisölle, joka julkaisee lehteä pääasiassa jäseniään varten ja joka ei harjoita lehden julkaisemista ti myyntiä liiketoiminnan muodossa. Arvonlisäveroa ei sisälly tällaisen lehden paino- eikä myöskään postituslaskuun mikäli postituksesta on huolehtinut painotalo.

Vähäinen liiketoiminta

Vaikka tavaroiden tai palvelujen myynti tapahtuisi liiketoiminnan muodossa, myyjä ei ole verovelvollinen, ellei myynnin määrä (liikevaihto) ylitä 8.500,00 euroa (ALV 3 §).

Kiinteistöpalvelujen omaan käyttöön ottaminen

Kiinteistöhallintopalveluista (ALV 31-32) maksetaan arvolisävero jos niistä aiheutuvat palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat 50.000,00 euroa tai suuremmat. Tällaisia palveluja ovat mm. rakennuspalvelut, kiinteistön puhtaanapito ja muu kiinteistöhoito (talkkari) sekä kiinteistön talous- ja hallintopalvelut.

Mikäli edellä mainitut kustannukset ovat 35.000,00 euroa tai suuremmat vero lasketaan koko summalle eikä vain ylittävältä osalta.

Vapaaehtoinen hakeutuminen

Pakollisen arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi yhdistys voi hakeutua arvolisäverovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa tapatuvasta toiminnasta (AVL 12§). Vapaaehtoinen hakeutuminen on edullista erikoisesti silloin, kun tavaroita ja palveluja myydään vähennykseen oikeutetuille verovelvollisille.

Perintö- ja lahjavero

Perintö- ja lahjaverolain 2 §:n mukaan yleishyödyllinen yhdistys on verovapaa samastaan perinnöstä tai lahjoituksesta.

Arpajaisvero

Ilman viranomaisten lupaa yleishyödyllinen yhteisö voi järjestää arpajaiset, jos arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2.000,00 euroa ja arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Yhdistyksen juhlissa ja tilaisuuksissa järjestämät arpajaiset eivät siis normaalisti ole luvanvaraisia eivätkä myöskään kuulu arpajaisveron piirin. Muunlaiset arpajaiset sen sijaan ovat luvanvaraisia.

Arpajaisvero on 1,5 % tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen tuotosta. Veroa ei kuitenkaan suoriteta, jos veron määrä on alle 50,00 euroa eli arpajaisten tuotot on alle 3.333,34 euroa. Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan arpojen myynnistä kertyneitä kokonaistuloja.

Bingopelistä vero on 5 prosenttia jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja.

Kiinteistövero

Pääsääntöisesti myös ylishyödyllinen yhdistys maksaa omistamastaan kiinteistöstä kiinteistöveroa. 26.6.1998 tuli kuitenkin lakiin muutos, jonka mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistamasta rakennuksesta ja sen maapohjasta alemman prosentin tai vapauttaa ne kokonaan verosta, jos rakennus on yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.

13 a § (26.6.1998/476)

Kiinteistöverolaki 13 a § Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti:

Poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.

Tällaista huojennusta ei yksittäinen yhdistys voi hakea vaan valtuusto myöntää sen kaikille alueen aatteellisille yhdistyksille niin halutessaan.  Asiasta voi tietenkin flopata tuttuja valtuutettuja.

Varainsiirtovero

Yleishyödyllisen yhteisön on mak­set­tava luovutuksensaajana varainsiirtoveroa. Kiin­teistöjen varainsiirtovero on 4 % kaup­pa­hin­nasta tai muusta vastikkeesta.  Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden varainsiirtovero on 2,0 %.   Muitten arvopape­rei­den siir­rossa vero­prosentti on 1,6.

Veroilmoitus

Yhdistysten, joille verottaja lähettää veroilmoituksen, on se täytettävä ja toimitettava verottajalle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vastuu ilmoituksen tekemistä on viimekädessä yhdistyksen hallituksella.
Ilmoituksen laiminlyönnistä seuraa yleensä aina veronkorotuksen nimikkeellä perittävä satojen eurojen suuruinen rangaistusmaksu. Rangaistusmaksu on maksettava vaikka yhdistyksellä ei muutoin olisi verotettavaa tuloa.

Tutustu huolellisesti veroilmoituksen mukana tulleeseen täyttöohjeeseen.

Keskeisimpiä ohjeita veroilmoituksen täyttämiseen

Yleishyödyllinen yhteisö, jolla ei ole veronalaista toimintaa, täyttä lomakkeen 6C seuraavat kohdat:

  • sivun 1 kaikki tiedot (huom. jäsenmäärät kohdissa 153 ja 154)
  • sivun 2 kaikki tiedot
  • Sivulta kolme kohdan IV Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön erityistiedot
  • sivun neljä kohdan VIII Tilintarkastus tai toiminnantarkastus

Jos yhdistys tai säätiö omistaa kiinteistön on sen täytettävä myös lomake 76.  Mikäli kiinteistö on kokonaan tai osittain muussa kuin yleishyödyllisessä käytössä (katso kohta Kiinteistötulo) selvitetään lomakkeella kiinteistön verotettava tulo.  Jos syntyy verotettavaa kiinteistötuloa ilmoitetaan se pääverolomakkeen sivulla 4 kohdassa 501, jos tappiota kohdassa 506.

Lomake 6C päivätään ja sen allekirjoittaa henkilö, jolla sääntöjen mukaan on nimenkirjoitusoikeus.

Pakollisena liitteenä veroilmoituksen mukana on aina lähetettävä kopio toimintakertomuksesta, tuloslaskelmasta ja taseesta.

Jos taidot eivät riitä

Jos yhdistyksen toimihenkilöitten taidot eivät tähän riitä veroilmoituksen täyttämiseen, kannattaa apua pyytää keskusjärjestöltä taikka joltakin paikalliselta tilitoimistolta.

Lainaus verotusohjeesta yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille ( Dnro 384/349/2007, 30.4.2007)

Kiinteistötulo
Tuloverolain 23 §:n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124.3 §:ssä tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Kiinteistötulot ovat verovapaita valtionverotuksessa. Tuloverolain 23.4 §:n mukaan kiinteistön tuottamana tulona pidetään myös metsätalouden pääomatuloa.

Kiinteistöllä tarkoitetaan tuloverotuksessa:
• itse omistettua maapohjaa ja sillä olevia rakennuksia
• ns. siirtokelpoisella vuokrasopimuksella vuokrattua maapohjaa ja sillä olevia itse omistettuja tai itselle vuokrattuja rakennuksia (TVL 6 §)
• omistettua tai siirtokelpoisen vuokrasopimuksen perusteella hallittua maapohjaa
Jos maapohjan vuokraoikeutta ei voida siirtää kolmannelle maanomistajaa kuulematta (siirtokelvoton vuokrasopimus), edelleenvuokrauksesta saatu tulo ei ole kiinteistön tuottamaa tuloa vaan yhteisön verovapaata tuloa.

Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistötuloa on:
• vuokratulo
• viljelytulo
• maatalouden tuottama tulo
• metsätalouden pääomatulo eli puunmyyntitulo
• kiinteistöyhtymästä saatu tulo.

Henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa on:
• osakehuoneistosta saatu vuokratulo
• yhteisön itselleen vuokraaman huoneiston edelleenvuokrauksesta saatu tulo
• keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistuksen perusteella saatu tulo
• kiinteistön luovutusvoitto.
Jos tulot kuitenkin liittyvät elinkeinotoimintaan, ne ovat elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa.

Kiinteistön käyttö

Kiinteistön käyttö joudutaan muun muassa kulujen kohdistamiseksi usein jakamaan yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön, sillä vain harvoin koko kiinteistöä käytetään vain yhteen tarkoitukseen (esimerkiksi yhteisö vuokraa osaa rakennuksesta ulkopuoliselle ja osaa se käyttää itse). Jos yleishyödyllisen yhteisön omistama kiinteistö on vuokrattuna ulkopuoliselle, yleisen tai yleishyödyllisen käytön ja muun käytön arviointi suoritetaan vuokralaisen kiinteistön käytön perusteella.

Kiinteistön käytön jakautuminen yleishyödylliseen tai muuhun käyttöön arvioidaan yleensä pinta-alan tai ajanjakson perusteella. Arviointi tehdään eri käyttötarkoitusten kesken. Aika, jolloin kiinteistö ei ole ollut missään käytössä, jätetään pääsääntöisesti huomioon ottamatta.

Kiinteistön käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan:
• yleinen tai yleishyödyllinen käyttö > verovapaata kiinteistötuloa
• muu kuin yleinen tai yleishyödyllinen käyttö > veronalaista kiinteistötuloa
• kiinteistö on oman elinkeinotoiminnan käytössä > elinkeinotoiminnan tuloa

1. Yleinen tai yleishyödyllinen käyttö
Siltä osin kuin yleishyödyllinen yhteisö käyttää kiinteistöä yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen, siitä saatu tulo on verovapaata kiinteistötuloa.
Yleistä käyttöä on yhteiskunnan tarpeita palveleva käyttö esimerkiksi
• kouluna
• kirkkona
• kirjastona
• valtion virastona tai
• sairaalana.
Kiinteistö on vuokrattu yleiseen käyttöön ainoastaan silloin, kun vuokralaisena on julkinen taho (esimerkiksi valtio tai kunta).

Yleishyödyllistä käyttöä on
• yhteisön oman yleishyödyllisen toiminnan harjoittaminen kiinteistöllä (esimerkiksi kokoukset, lasten ja nuorten kerhotoiminta)
• kiinteistön vuokraaminen yleishyödylliseen käyttöön (esimerkiksi valtakunnallisen keskusjärjestön omistama ja yleishyödylliselle jäsenyhdistykselleen tämän toimitiloiksi vuokraama kiinteistö).

2. Muu kuin yleinen tai yleishyödyllinen käyttö
Siltä osin kun kiinteistöä käytetään muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen, siitä saatu tulo on veronalaista kiinteistötuloa.

Veronalaista käyttöä on esimerkiksi:
• jäsenten tai ulkopuolisten loma- ja vapaa-ajan käyttö eli virkistyskäyttö
• yksityistilaisuudet ja juhlat, kuten häät ja syntymäpäivät
• ulkopuolisen kiinteistöllä harjoittama elinkeinotoiminta
• metsä
• asuminen

Metsä voi olla yleishyödyllisessä käytössä vain poikkeuksellisesti. Kiinteistön tavanomainen vuokraustoiminta asumiskäyttöön on kiinteistön käyttöä muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Kiinteistön vuokraus asumiskäyttöön on siten veronalaista toimintaa.
Esimerkki 34: Yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta muodostuu muun muassa asuntojen vuokrauksesta vanhuksille keskimääräistä alhaisemmalla vuokratasolla. Vuokraustoiminnan on tarkoitus olla lähtökohtaisesti omakustannushintaista siten, että pitkällä aikavälillä kertyneet tulot käytetään asuntojen kunnostamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vuokrahinnoittelun ei voida katsoa olennaisesti alittavan käypää vuokratasoa. Vuokraustoiminnassa on kyse tavanomaisesta, pysyvään asumiseen käytettyjen tilojen vuokraamisesta, vaikka asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Toiminta ei ole yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa, vaan veronalaista vuokraustoimintaa.

Asuntojen vuokraustoiminta voidaan katsoa yleishyödylliseksi toiminnaksi ainoastaan silloin, kun asukkailta perittävä vastike on olennaisesti alihintainen käypään hintatasoon nähden ja toiminnan alijäämä katetaan yhteisön muun toiminnan tuotoilla kuten sijoitustoiminnan tuotoilla.
Esimerkki 35: Yleishyödyllinen yhdistys harjoittaa muun toimintansa ohessa senioriasuntojen vuokraustoimintaa. Asukkailta perittävä vuokra on alle puolet omakustannushinnasta. Asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Vuokraustoiminnan huomattavat alijäämät katetaan yhdistyksen sijoitustoiminnastaan saamilla osinkotuotoilla. Vuokraustoiminta on yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa, koska asukkailta perittävät maksut ovat olennaisesti todellisia vuokraustoiminnan kustannuksia alhaisemmat ja toiminnan alijäämä katetaan yhdistyksen omilla muilla varoilla.

3. Kiinteistö- vai elinkeinotuloa
EVL 53 §:n mukaan kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos kiinteistöä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin, kuten tehdas-, työpaja-, liike- tai sosiaalitarkoituksiin. Näin ollen, jos yleishyödyllinen yhteisö käyttää kiinteistöä yli 50 %:sti elinkeinotoimintaa välillisesti tai välittömästi edistävään tarkoitukseen, on kiinteistöstä saatava tulo kaikilta osin yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa. Elinkeinotoiminnan käytössä olleen kiinteistön myynnistä saatava myyntivoitto on elinkeinotuloa.

Jos palvelutalo tarjoaa asukkaille asumispalveluita sekä myös muita siihen liitännäisiä palveluita, voidaan kiinteistön käytön katsoa olevan elinkeinotoimintaa edistävää. Näin ollen kiinteistön käyttö kokonaisuutena arvioituna katsotaan asumispalvelun myymiseksi ja koko palvelutalotoiminta elinkeinotoiminnaksi. Samoin hotelli- ja leirintäaluetoiminnassa sekä niihin verrattavassa majoitustoiminnassa tapahtuva huoneiden, leirintäpaikkojen, mökkien ja muiden sellaisten tilojen käyttöoikeuden luovuttaminen on yhdistyksen elinkeinotoimintaa.
Yleishyödyllisen yhteisön toimiessa osana konsernia ja vuokratessa tiloja joko omistamilleen yhtiölle tai yhtiöiden toimintaa muutoin palvelevaan tarkoitukseen on kiinteistön vuokratulojen tulolähteen osalta ratkaisevaa se, syntyykö yleishyödyllisen yhteisön ja tytäryhtiön välille toiminnallista yhteyttä.

KHO 2013:71
Yhdistys oli organisoinut toimintansa uudelleen vuonna 2003, jolloin sen liiketoiminnan pääosa siirrettiin liiketoimintasiirrolla X Oy:lle. Yhdistys oli omistanut X Oy:n osakekannan kokonaan vuoteen 2007 saakka, jolloin omistajiksi olivat tulleet myös eräät kaupungit yhteensä 30 prosentin osuudella osakekannasta. Liiketoimintasiirron jälkeen yhdistys oli myynyt yhdistyksen palvelukseen jääneiden toiminnanjohtajan ja toimistonhoitajan osa-aikaisen työpanoksen X Oy:lle. Yhdistystä oli tuloverotuksessa pidetty sen perustamisesta lähtien ja myös liiketoimintasiirron jälkeen tuloverolain 22 §:n mukaisena yleishyödyllisenä yhteisönä. Yhdistys omisti kaksi kiinteistöä rakennuksineen, joiden omistus oli säilynyt yhdistyksellä liiketoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä. Yhdistys oli vuokrannut tilat pääosin X Oy:lle verovuosina 2004 – 2008. Hallinto-oikeus katsoi, ettei yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan yhdistyksen ja X Oy:n välillä ollut elinkeinotoiminnan uudelleen organisoimisesta huolimatta vallinnut sellaista oikeus- ja verotuskäytännön mukaista konsernisuhdetta ja toiminnallista yhteyttä, että X Oy:lle vuokrattujen kiinteistöjen käyttämisestä sen harjoittamassa elinkeinotoiminnassa seuraisi, että kysymys olisi yhdistyksen osalta ollut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 53 §:n 1 momentin mukaisesta kiinteistön käyttämisestä elinkeinotoimintaa välillisesti edistäviin tarkoituksiin. Yhdistyksen vuokraus oli sijoitusluonteista toimintaa, jolla yhdistys oli pyrkinyt kattamaan yleishyödyllisen toiminnan menoja. Kiinteistöjä ei siten ollut vuosien 2004–2008 verotuksissa tullut lukea yhdistyksen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. Verovuodet 2004–2008.

Tapauksessa KHO 2013:71 yhdistys vuokrasi liiketoimintasiirron jälkeen kahta kiinteistöä rakennuksineen 70 prosenttisesti omistamalleen yhtiölle. Yhdistys oli siirron jälkeen myynyt yhtiölle ainoastaan toiminnanjohtajan ja toimistonhoitajan osa-aikaista työpanosta. Muuta toiminnallista yhteyttä ei ollut. Kiinteistöjen vuokraus oli siten passiivista, sijoitusluonteista toimintaa, jolla yhdistys oli pyrkinyt kattamaan yleishyödyllisen toiminnan menoja. Kiinteistöjen vuokraus ei ollut yhdistyksen osalta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 53 §:ssä tarkoitettua kiinteistön käyttöä välittömästi tai välillisesti elinkeinotoimintaa edistävään tarkoitukseen. Vuokratulot olivat yhdistyksen henkilökohtaisen tulolähteen veronalaista kiinteistötuloa.

Jos yleishyödyllisen yhteisön ja sen omistaman yhtiön toiminta muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, yleishyödyllisen yhteisön harjoittamaa vuokraustoimintaa pidetään elinkeinotoimintaa palvelevana ja siitä saatua tuloa elinkeinotoiminnan tulona.
Esimerkki 36: Yleishyödyllinen yhdistys on organisoinut harjoittamansa vanhusten palveluasumistoimintansa siten, että yhdistys vuokraa asuntoja sosiaalisin perustein suoraan vanhuksille ja toimitiloja omistamalleen yhtiölle. Yhdistyksen omistama yhtiö tuottaa suurimman osan palveluista yhdistyksen vuokraustoiminnan asukkaille. Koska asunnon vuokrauksen ehtona on palvelusopimuksen tekeminen yhtiön kanssa, muodostavat yhdistyksen ja yhtiön palvelut tässä tilanteessa asumispalvelujen toiminnallisen kokonaisuuden. Yhdistyksen saamat vuokratulot asukkailta ja yhtiöltä ovat sen elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa